Normi päivä

Pienen kissan päivä on täynnä touhua:

Aamulla herätetään emäntä kehräämällä ja puskemalla ja haukottelemalla leukaperiä repivästi.

Sitten tarkastetaan onko karvat suorassa. Ja huudetaan sydäntäraastavasti aamupalaa emännän laittaessa kahvia itselleen. Muista, emäntää ei saa päästää suihkuun ennen kuin ruoka on tarjoiltu. Joku roti sitä olla pitää!

Aina se yrittää räpsiä kuvia. Estä kaikin tavoin emäntää ottamasta kuvia kauniista silmistäsi. Pureminen on hyvä keino.

Tai pitkä turkinhuoltohetki. Ei sillä kummiskaan ole sydäntä keskeyttää.

Juuri kun kuulet kameran sammuvan, ota kaunis poseerausasento ja katso kaihoisasti kaukaisuuteen. Hihittele samalla sisäisesti kun emäntä yrittää saada kameran äkkiä takas päälle ja kuvan tarkennettua.

Ruokailu on hauskaa! Kaikki ruoat ovat minun, muut vain kuvittelevat saavansa syödä rauhassa.

Maito on ihan ehdotonta herkkua! Jostakin syystä tämä riemu yritetään minulta kieltää kovin sanoin, vaikka emäntä juokin laktoositonta herkkumaitoa.

Päiväunet yllättää usein kesken leikin, ja minut voikin löytää nukkumasta mitä hankalimmissa asennoissa.

Tämän kuvan emäntä räpsäisi puhuessaan kasvattajani kanssa puhelimessa. Mitä lienee höpisseet, minua ei aina jaksa nuo emännän touhut kiinnostaa.

Jos päiväunilta herättyä oikein kyllästyttää ja kukaan ei tajua leikkiä kanssani, tiedän erään takuuvarman keinon saada huomiota. Vessapaperi. Tämä saa emäntään vauhtia ja hän juoksee perässäni pitäen kovaa meteliä, ehkä hänkin tahtoo leikkiä, mutta tämä lelu onkin minun! Lopulta rauhoitun ja revin paperin tuhannen palasiksi. Harva asia on yhtä hauskaa!

Pihallakin kävimme, mutta kuvia ei emäntä saanut otettua. Naapurin rouva säikäytti minut ja hipsimme heti tilaisuuden tultua takaisin sisälle turvaan. En ole oikein ulkoilevaa sorttia, mutta tuon mustan herrakaverin kanssa se sujuu vähän paremmin. Seuraavalla kerralla esittelenkin asuinkumppanini ja jos tuo emäntä vaan osaa, niin videokuvaakin saattaa olla tiedossa.